Terveisiä Suomen johtavasta digitaalisen oppimiskulttuurin konferenssista Hämeenlinnasta!

1. kassi

Tulevaisuus pelissä ITK-päivillä 10. – 12.4. 2013

Konferenssin johtaja Jarmo Vitelin mukaan digitaalinen oppimiskulttuuri muuttaa perustavanlaatuisesti oppimisen maailmaa ja tuo oppimisen ”kaikkialla, kaiken aikaa” tapahtuvaksi.  Vapaana virtaava informaatio haastaa opettajia  miettimään opettamiskäytäntöjään uudessa valossa.  Siitä huolimatta opettaja pitää mielessään myös sen,  että yksilön oppimisen mahdollistamisen lisäksi hänen tehtävänsä liittyy myös kasvamiseen ja kasvattamiseen. Koko opettamisen palettia ei siis voi ajatella vain oppijan pään sisällä  olevana ”kaikkiallistuneena” tapahtumisena, eikä kasvattamista tapahdu sosiaalisessa tyhjiössä.  Tämä mielessä uusi opetusteknologia saa meidät kuitenkin vahvasti pohtimaan käsityksiämme oppimisesta ja oppimisympäristöistä.

Tänä vuonna ITK-päivät  haastoivat  meitä erityisesti miettimään ihmisen olemusta maailmaa pelillistävänä ja pelillisyyden kautta oppivana yksilönä.

OTE -toimintaa ITK-päivien aikana

 Verkostotapaaminen

10.4. iltapäivän tapaamisessa oli mukana OTE- koordinaatiohankkeen henkilöstön (Raisa ja Sini Tampereelta sekä Taina ja Leena Kaustiselta) lisäksi hanketoimijoita 16 eri kehittämishankkeesta.  Opetushallituksesta mukana tapaamisessa oli Jukka Tulivuori, joka puheenvuorossaan kertoi tulevista hankehauista ja käynnissä olevasta organisaatiouudistuksesta. Oppimisympäristöjen koordinaatiohankkeet tällaisenaan elävät viimeistä toimintavuottaan, sillä jatkossa kehittämishankkeet toimivat suoraan OPH:n ohjauksessa. Jukka muistutteli myös levittämisen merkityksestä ja siitä, että kehittämishanketoimijat kirjaavat hyvät käytännöt OPH:n Hyvien käytänteiden portaaliin. Tilaisuudessa kehittämishankkeet kertoivat toiminnastaan niin mielenkiintoisesti ja innostuneesti, että kukin sai varmasti paljon ajatuksia itselleen. Uusista kehittämishanketoimijoista oli varmasti mukavaa päästä kuulemaan vanhempien kehittämishankkeiden kokemuksia.

Teemaseminaari

11.4.  iltapäivän Teknologia koulussa nyt! –teemaseminaari toteutettiin yhdessä oppimiskeskus Innokkaan! kanssa. Jo seminaarissa esiintyneiden joukko itsessään todisti teemaseminaarin otsikon sanomaa todeksi: esitys muodosti kavalkadin, jossa koordinaattoreiden Raisan ja Leenan lisäksi yhteensä 11 toimijaa esitteli casejään. Esimerkkinsä verkottuneesta toimintakulttuurista antoivat INNOlukio  ja innopaja@koulut  Keijo Sipilän (Kaarina) ja  Jouni Paakkisen (Turku) puheenvuoroilla. Yhteisöllistä  ja yksilöllistä oppimista tukevat välineet –osiossa puheenvuoroja käyttivät Linn Österås innopaja@koulut  -hankkeesta teemana Intelligent på tangent –Kirjoittamalla lukemaan, Ville Raatikainen Kohti kirjatonta koulua  –hankkeesta ja Mikä Setälä 1:1 pedagogiikka –hankkeesta.  Oppimiskeskus Innokkaasta! ja Innokas! –hankkeesta oli mukana Tiina Korhonen Koulumestarin koulusta Espoosta yhdessä kuuden eri kouluissa toimivan case-esittelijänsä  kanssa.  Saimme kuulla, että Innokkaalla! on Koulujen teknologiatapahtuman yhteydessä tänäkin vuonna RoboCup Junior SM-kisat 14.5. – 15.5 Espoon Dipolissa. Näitä kisoja on järjestetty vuodesta 2003 lähtien. Sinne voi ilmoittautua osoitteessa www.innokas.fi .

Tori

11. – 12.4. kaikki oppimisympäristöjen koordinointihankkeet olivat esillä yhteisessä toritilassa. OTE –ständillä esittelimme 46 kehittämishankkeen toimintaa esittein, näyttötaululla ja –pöydällä. Lisäksi ständillämme kävi puolen tunnin sessioin omaa kehittämishankettaan esittelemässä useitakin kehittämishanketoimijoita. Torstaina vierailivat Pieniä ihmisiä – Suuria tarinoita (Päivi Suvanto), Opeka (Heikki Sairanen), innopaja@koulut (Keijo Sipilä), Sormet (Timo Kainulainen), TVT opetuksen eriyttämisen tukena (Sirpa Ahde), Mobiilisti maailmaan (Juhani Kärki) ja INNOlukio (Ari Ervasti), ja samoja henkilöitä nähtiin vierailemassa myös perjantaina.2. ständi

Posteri

11. – 12.4. OTE –koordinaatiohanke ja Opeka -juliste olivat esillä posteritiloissa.

Avajaistunnelmia

Tapahtuman isäntä tuttuine hattuineen,  konferenssin johtaja  Jarmo Viteli toivotteli väen tervetulleeksi.

3. Viteli

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä availi puheessaan vasta julkaistun ESSIE (European Survey of Schools: ICT in Education) –tutkimuksen sisältöä. Tutkimus tarkastelee tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä 31 Euroopan maassa. Vertailussa yllättävää oli se, että vaikka suomalaiskoulujen tietotekninen varustelu on Euroopan kärkimaiden tasolla, tietotekniikan opetuskäyttö on meillä vähäisempää kuin muissa saman tasoisissa maissa. Suomalaisten keskimääräistä suurempaa epäluottamusta tietotekniikan opetuskäytön hyötyyn ja epävarmuutta pedagogisesta osaamisesta nousi myös esiin tutkimuksessa.

4.Pitkälä

Päätöstilaisuus

 12.4. päätösluento antoi mahdollisuuden myös kriittisen näkökulman löytämiseen digitaalisen oppimiskulttuuriin. Toisaalta se myös sai ajattelemaan hurjaa eteenpäin menoa ja mahdollisuuksia, joita emme osaa vielä edes kuvitella.

Dosentti  Timo Tossavainen Itä-Suomen yliopistosta toivoi, ettei teknologian opetuskäytön lisäämisen perimmäisenä syynä olisi se, että muutkin käyttävät sitä tai se, että sen avulla voidaan tehdä näyttävämmin, enemmän, aikuismaisemmin… Pelkkä opetusteknologian lisääminen ei riitä opetuksen tavoitteeksi, vaan siksi tulee asettaa ennen kaikkea riittävä, lapsen/nuoren tasolla oleminen ja syvällinen tai ainakin perusasioiden osaaminen.  Teknologian pitäisi tukea huomion keskittymistä todelliseen sisältöön ja sen soveltamiseen, ei näennäistoimintoihin. Digitaalisessa oppimiskulttuurissa oppijaa tulee auttaa ymmärtämään sosiaalisen vuorovaikutuksen pelisäännöt ja riskit eri viestinnän lajeissa.  On perusteltua olettaa, että teknologiasta koituu myös haittaa osaamiselle. Internet mahdollistaa  pinnallisten tapojen käyttämisen tiedon käsittelyssä, mikä puolestaan saattaa heikentää kognitiivisten taitojen kehittymistä yleisemminkin ja johtaa luku- ja kirjoitustaidon heikkenemiseen ja ajattelutaitojen hiipumiseen.  Jatkuvaa vaaraa kehitykselle aiheuttavat myös pelot ja ahdistuneisuus, joita yksilö kokee nähtyään ”liian aikaisin liian paljon” .  E-oppimisen ja sähköisten oppimateriaalien käyttämisen tiellä on hänen mukaansa tällä hetkellä vielä paljon esteitä raivattavana.

Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. Kasvi TIEKEstä puolestaan hehkutti tulevaisuuden mahdollisuuksilla. Koulu tulee muuttumaan teknologian ja uusien toimintatapojen (pelit, mobiililaitteet, yhteisölliset ja jaetut työskentelymenetelmät, etäopetus, avointen oppimateriaalien luominen ja jakaminen, sosiaalinen media…) myötä.  Opetusteknologian kehityksen uusina tuulina Kasvi mainitsi esim. sähköisen paperin, lisätyn todellisuuden ja kyborgiset sovellukset (ihminen ja kone kytkeytyvät toisiinsa). Tietoyhteiskunnassa eläminen edellyttää tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja, joita ovat esim. tietotekniikan käyttötaidot, medialuku- ja kirjoitustaidot, tietoturvataidot, digitaalinen sosiaalinen pääoma ja tiedonhallintataidot, joita tarvitaan myös infoähkyn ehkäisemiseksi. Näitä taitoja ei kuitenkaan tällä hetkellä voi opetella eikä oppia koulussa! Asetettuna sitä taustaa vasten, miten näitä taitoja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa, tämän hetkinen tietotekniikan opetus kouluissa ei ole riittävää.  Hänen mukaansa v. 2020 ihan mikä tahansa voi olla arkipäivää, vaikka sitä ei olisi vielä keksittykään. Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2080 –luvulla, ja tarvitsee lähtökohdakseen tietoyhteiskunnan kansalaistaidot

Leena Hietaniemi, hankekoordinaattori

 

Advertisements
Kategoria(t): Laitteet ja ohjelmistot (OTE). Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s