Yhdessä kehittäen ja kehittyen – yhteisöllistä toimintakulttuuria tukeva kehittämistyö

Toimintakulttuurin muuttamisen tiedetään olevan vaikeaa ja pessimistit eivät usko sellaisen toteutumismahdollisuuksiin yhden henkilön työuran aikana. Opetusalan rakenteet, traditiot ja toimintakulttuuri ovat rakentuneet pitkän ajan kuluessa ja osa tätä pitkän ajan kuluessa syntynyttä viisautta on instituution kyky reagoida muutoksiin hitaasti jatkuvuudesta huolehtien. Muutokset yhteiskunnassa ja työelämässä ovat kuitenkin nopeita (eikä vauhti näyttäisi hidastuvan) ja organisaatioiden sekä instituutioiden on omaksuttava uudenlaisia toimintatapoja pystyäkseen toteuttamaan perustehtäväänsä. Muutososaamista eli kykyä reagoida muuttuneeseen toimintaympäristöön pidetään yksityisellä sektorilla organisaatioiden kriittisenä menestystekijänä ja yksilötasolla avaintaidot (key competencies, geneeriset kyvyt, metataidot) tekevät tuloaan opetussuunnitelmiin ja pedagogiikkaan. Opetusalan toimintakulttuurin kehittyminen samaan suuntaan määrittelee, millaisia avaintaitoja, joilla reagoida muutoksiin, on yksilöillä ja organisaatioilla tulevaisuudessa.

Opetusalan toimintakulttuurin ehkä leimallisin piirre on yksin tekemisen perinne, johon on johtanut monet seikat palkkauksesta opettajankoulutukseen ja koulusuunnittelusta työ-/koulupäivän rakenteeseen. Hyviä esimerkkejä yhteistoiminnallisuutta kehittävistä tukirakenteista, organisoitumisista ja henkilöstön avaintaitoja kehittävistä hankkeista löytyy jo monin paikoin. Huomionarvoista on, että kaikki hyvin suunnitellut (pedagogisesti korkealuokkaiset ja yhteisöllisiä prosesseja sisältävät) kehittämis- ja täydennyskoulutushankkeet luovat yksilöille avaintaitoja ja organisaatioon yhteistoimintaa. Kehittämistyötä on ja tulee olemaan jokaisessa organisaatiossa, joten avaintaitojen kehittäminen ja ”kehittämisorganisaation” rakentaminen oppilaitoksiin kehittämishankkeiden kautta luo toimintakulttuuria, joka on arvokasta vaikkapa seuraavassa opetussuunnitelmauudistuksessa (kaikesta muusta strategian mukaisesta kehittämisestä puhumattakaan).

Kehittäminen ja kehittyminen nähdään opetusalalla paikoin hämmästyttävän kapeasti – vaikkapa vain teemallisina koulutuspäivinä – kun keinoja ja malleja on kymmenittäin. Esimerkkejä erityyppisistä, mutta toimivista kehittämishankkeista, löytyy mm. Keski-Suomesta Hyvinvointioppimisen teema-alueella ja Digi-Tutorit mallista ympäri Suomen. Hyvinvointioppimisen koulutusohjelma tukee seudullista strategiaa, jota kautta sillä on johdon tuki kaikilla tasoilla ja se linkittyy muihin kehittämishankkeisiin. Koulutasolla kehitetään tiimillä arjessa pulmallisiksi koettuja asioita koko yhteisö osallistaen (myös oppilaat ja vanhemmat) ja käytänteet viedään suoraan rakenteisiin (arviointijärjestelmään, vuosisuunnitelmiin jne.). Kehittämistyö on tällöin perusteltu ja pitkäjänteistä, vaikuttavaa ja motivoivaa. Työ tuottaa osin huomattavia tuloksia jo sen edetessä ja osasta päästään nauttimaan myöhemmin hyvinvointioppimisen integroituessa syvemmin pedagogiikkaan (esim. koulupäivien rakenteen kehittäminen) ja seuraavan kehittämistä vaativan teeman kanssa. Digi-Tutorit on puolestaan esimerkki resurssista tai tukiprosessista, jota voidaan hyödyntää yhteistoiminnan ja vertaistuen kehittämisessä oppilaitoksissa. Digi-Tutorit on strukturoitu vertaistukimalli, jonka avulla opettaja voi perehdyttää kollegansa käyttämäänsä työmenetelmään. Tutor saa järjestäjän puolelta tukea työhönsä ja pienen palkkion, tutoroitava henkilökohtaista ohjausta työnsä kehittämiseen ja oppilaitos toimintakulttuuria kehittävän yhteistyömallin.

Marko Lahtinen
Johtava asiantuntija
Opetusalan koulutuskeskus Educode oy

Mainokset
Kategoria(t): Laitteet ja ohjelmistot (OTE). Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s